Koiran ruokinta

Koiran ruokinta

Koiran ruokinta mietityttää lemmikistään välittävää koiranomistajaa: miten tarjota ruokaa, josta koira saa kaiken tarvitsemansa? Kuinka usein koiraa pitäisi ruokkia, minkälainen ruoka on parasta, ja ketä pitäisi uskoa – mainoslauseita, eläinlääkäriä vai nettipalstojen guruja?

Yksi asia on ainakin varma: alkuperältään kotoisat kuonolaisemme ovat lihansyöjiä. Siksi pienimmälläkin sylihauvalla on suussaan lihan käsittelyyn sopivat työkalut: raateluun sopivat kulmahampaat ja sidekudoksen jäystämiseen ihanteelliset poskihampaat.

Kanssamme eläessään koirat ovat toki sopeutuneet olosuhteiden pakosta monipuoliseen ruokavalioon. Matkan varrella on tarjolla ollut kaikenlaista ruoantähteistä teurasjätteisiin ja tunkion aarteisiin, eikä koiran ruokinta ole aina herättänyt samanlaisia intohimoja kuin tänä päivänä. On pitänyt syödä sitä, mitä on tarjolla tai jättää syömättä.

Tänä päivänä kuitenkin tiedämme, että kaikkein kauneimmin lemmikin turkki kiiltää ja lihakset kehittyvät, kun ravinto sisältää runsaasti lihaa, sopivasti kasviksia ja ihanteellisen määrän hivenaineita, kivennäisiä ja vitamiineja. Koira on jo perheenjäsen, ja perheenjäsenelle halutaan tarjota parasta.

Laadukas ruoka pitää monta pikkuvaivaa loitolla

Sopimaton eväs aiheuttaa koirille monenlaista pientä kiusaa, joista osaa ei välttämättä edes hoksaa ravinnosta johtuviksi.

Tyypillisimmin oireilee vatsa. Huonosti sulava ruoka tuottaa kamalia kaasupäästöjä, löysiä, kakkoja ja yleisesti epämukavaa oloa. Sopimaton ravinto saattaa saada korvat kutisemaan ja tahmaistumaan, hengityksen haisemaan, ihon kutisemaan ja anaalirauhaset täyttymään ylenmäärin. Jopa yöllinen levottomuus ja tassujen kaluaminen saattavat toisinaan olla ruokavalioperäisiä vaivoja.

Imeytymisongelmien ikävin puoli on se, etteivät ravinnon vitamiinit ja hivenaineet pääse nekään imeytymään, jos itse ruoka on huonosti sulavaa. Pikkuvaivoista voi tulla isoja, jos koira kärsii elintärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista.

Koiran voinnin lisäksi imeytymisestä kertoo lahjomattomasti kakkojen koko. Huonosti imeytyvä ravinto “tulee läpi” pehmeinä, suurikokoisina kakkoina, joiden haju voi tuntua monen metrin päähän. Jos ruokaa on ryyditetty väriaineilla, voi ulosteen sävy olla oudon punainen.

Kun ruoka imeytyy kunnolla, kikkareet pysyvät napakoina ja pieninä. Ne on huomattavasti mukavampaa kerätä roskikseen kuin tahmeat, isot röykkiöt.

Koiran ruokinta: määrät ja ajat

Pienet pennut syövät useammin kuin aikuiset koirat. Luonnossakin koiraemot käyvät imettämässä lapsosiaan säännöllisesti ja oksentavat niille puoliksi sulanutta ruokaa useamman kerran päivässä. Koiranpennun ruokintakertoja voi hyvin olla 4–5 päivässä, mutta annoskoko kannattaa pitää maltillisena, ettei pentu liho. Liiallinen lihominen rasittaa pienen niveliä ja altistaa kasvuhäiriöille.

Koiranpennun ruokinnassa on tärkeää seurata yksilöllistä kehitystä. Ohjeellisiin annoksiin ei ole syytä takertua, jos pentu vaikuttaa niillä joko lihovan tai laihtuvan liikaa. Hyvinvoiva pentu on sutjakka, jaksaa liikkua, ja kylkiluut löytyvät kevyesti tunnustelemalla. Älä ruoki pentua palloksi!

Aikuiselle koiralle voi hyvin riittää yksi ruokintakerta päivässä. Jos koiralla on taipumus närästykseen tai “tyhjän mahan oksentamiseen”, kannattaa ruoka-annokset jakaa useampaan ja tarjota runsain niistä yötä vasten. Usein omistajasta itsestään tuntuu intuitiivisesti siltä, että ruokintakertoja pitäisi olla useampi, ja koira mielellään säestää näkemystä kerjäämällä santsiannosta. Ruokintakertoja voi tällöinkin olla useampi, kunhan ravinnon kokonaismäärä ei kasva ylisuureksi.

Kuten pennulla, myös aikuisella koiralla sen olemus ja vointi kertovat enemmän ruoan sopivasta määrästä kuin pakkauksen kyljen annoskoko. Kylkiluiden pitäisi löytyä ihon alta pehmeästi tunnustelemalla, eikä pepun päällä pitäisi olla paksua rasvapatjaa.

Muutama nyrkkisääntö koiran ravinnonkulutuksesta:

  • Kylmässä energiaa kuluu enemmän kuin lämpimässä, eli ulkokoirat ja talvireippailijat kuluttavat enemmän kuin takan lämmössä pötköttelevät.
  • Hormonitoiminta ja tiineys vaikuttavat kulutukseen ja ruokahaluun. Leikatut koirat kuluttavat vähemmän kuin leikkaamattomat, ja toisaalta emon masussa kasvavat pennut vievät aina leijonanosan energiasta.
  • Varsinaisen urheilun lisäksi myös koiran yleinen aktiivisuustaso vaikuttaa energiantarpeeseen. Rento sohvaköllöttäjä tarvitsee vähemmän ruokaa kuin pomppimalla etenevä ja kaikkeen riehakkaasti reagoiva vauhtipörriäinen. 

Mitä koiranruoan pitäisi sisältää, ja miten tulkita pakkaustekstejä?

Tiesithän, että raaka-aineet luetellaan koiranruokapakkauksen kyljessä määräjärjestyksessä? Jos listan ykkösenä on liha, tiedät, että ruoassa on eniten koiralle biologisesti sopivaa, hyvin sulavaa ainesta. Jos listaykkösenä komeilee vilja, kannattaa pohtia vielä hetki muita ruokavaihtoehtoja.

Mitä yksilöidymmin lihan laatu ilmoitetaan, sitä paremmin voit luottaa sen laatuun. Kirjaamalla pakkaukseen “sianliha” valmistaja ottaa vastuun siitä, että kyseessä on todella juuri sian liha tai siihen suoraan rinnastuva osa eläintä..

Eläinperäinen sivutuote ei ole yhtä kuin liha. Tästä voit lukea, mitä eläinperäisiin sivutuotteisiin sisällytetään. Eläinperäiseen sivutuotteeseen voidaan sekoittaa lähes mitä tahansa eläintä etenkin kaukomaiden eläinruokatuotannossa.

Täydennysravinto ja täysravinto on nekin hyvä osata erotella. Täydennysravinto ei sovi koiran ainoaksi ruoaksi: se on lähinnä herkutteluun tai palanpainikkeeksi tarkoitettu makuelämys. Täysravinto taas sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit, hivenaineet ja kivennäiset.

Best-In-tuoreruoat ovat täysravintoja. Ne valmistetaan lempeällä hauduttamalla. Menetelmä säilyttää maksimimäärän tuoreiden raaka-aineiden alkuperäisistä vitamiineista ja ominaisuuksista. Laatua valvotaan jatkuvasti, ja voit luottaa, että koirasi saa parasta mahdollista ruokaa jokaisesta Best-In-pakkauksesta.

Tutustu Best-In tuotteisiin: