Kissan ruokinta

Kissan ruokinta

Luonnonvaraiset kissaeläimet syövät pääasiassa lihaisaa ravintoa, eli eläviä otuksia gaselleista myyriin, ja niin tekee yleensä myös kotikissa, jos saa valita. (Ok, myönnetään: gaselleita kotisohvan Viiru ehkä pyydystää lähinnä unissaan.) Myös lemmikkikissan elimistö hyödyntää parhaiten eläinperäistä ravintoa. Siinä kissa eroaa merkittävästi koirasta, joka pärjää sekaravinnollakin.

Aivan pelkkää raakaa lihaa kissallekaan ei kuitenkaan tulisi syöttää, eikä sitä luonnossakaan paljaaltaan ole tarjolla – esim. myyräateria sisältäisi myös myyrän sisäelimet, vatsansisällön ja luuston, joista kissa saa vitamiineja ja kivennäisaineita. Yksipuolisesti paljasta lihaa tai kalaa syövälle kissalle kehittyy helposti puutostiloja, jotka uhkaavat lemmikin terveyttä.

Kissan elimistö on siis varsin valikoiva ravinnon suhteen, ja niin on myös kissan makuaisti. Kerrotaan tarinoita kissoista, jotka vastoin ravitsemusohjeita haluaisivat syödä vain katkarapuja tai ruoka-annoksesta ainoastaan kastikkeen. Nämä rakkaat nirppanokat saattavat tarvita hieman lempeää ohjausta ruokailutottumuksissaan, etteivät voisi huonosti itse valitsemallaan ruokavaliolla.

Kissan nirsoilu

Kissan herkkä nenä kertoo sille kattauksesta monia asioista. Ruoan ikä, kupin pesuaine, ruokailupaikan hygienia ja monet muut yksityiskohdat selviävät sille nuuhkimalla.

Moni kissa arvostaa erityisesti ruoan tuoreutta ja suhtautuu ylenkatseellisesti esim. säilykkeisiin. Best-In-tuoreruoat ovat kaupan hyllyillä parin vuorokauden sisällä siitä, kun liha on saapunut teurastamolta ja puhuttelevat siksi raikkautta arvostavia kissoja.

Yöaktiivisena eläimenä moni kissa syö mieluiten eniten illalla ja yöllä. Tämä kannattaa huomioida esim. siten, että runsain ateria tarjoillaan kuppiin vasta juuri ennen ihmisten nukkumaanmenoa. Päiväkattauksia saatetaan siis ylenkatsoa pelkän tarjoiluajankohdan vuoksi!

Useamman kissan taloudessa ruokaan voi liittyä myös reviirikysymyksiä: kaverin ruokapaikalle ei ehkä tohdita tulla syömään. Tällaisessa tilanteessa ruokintapisteitä kannattaa järjestää kotiin useampi.

Likainen tai muuten voimakastuoksuinen ruokakuppi voi epäilyttää lemmikkiä. Esim. muovikuppeihin voi pinttyä kissaa epäilyttäviä tuoksuja. Keraaminen tai metallinen kissan kuppi voi tällöin ratkaista ongelman.

Jos kissa alkaa nirsoilla aivan äkkiarvaamatta tai kieltäytyy syömisestä kokonaan, voi taustalla olla sairaus. Kissan elimistö ei kestä paastoa samalla tavalla kuin ihmisen tai koiran, eikä eläinlääkäriin hakeutumista pidäkään aikailla, jos ruokailuun tulee täysstoppi.

Kissan terveellinen ruokavalio – näin valitset ruoan

  1. Varmista, että ruoka on täysravintoa, ei täydennysravintoa. Monet herkullisiksi mielletyistä kissanruoista on tarkoitettu vain satunnaisiksi aterioiksi, eivätkä ne sovi kissan päivittäiseksi ruoaksi. Täydennysravinto ei sisällä kissan tarvitsemia vitamiineja, hiven-ja kivennäisaineita. Pakkauksessa on merkintä siitä, onko kyseessä täysravinto.
  2. Tutki pakkauksesta, että raaka-aineluettelossa on ensimmäisenä jonkin eläimen nimetty liha. Eläinperäiset sivutuotteet eivät ole sama asia kuin liha: ne voivat sisältää mitä tahansa höyhenistä teurasroippeisiin, ja lähdemateriaali voi olla miltei mistä tahansa eläimestä peräisin. Jos listan ensimmäisenä on esim. vilja, ruoka on todennäköisesti kissalle biologisesti sopimatonta.
  3. Katso, ettei ruoka sisällä keinotekoisia väri-, maku- tai säilöntäaineita tai sokeria. Laadukasta ruokaa ei tarvitse värjätä tai maustaa, jotta se maittaisi kissalle. Tuoreruokaan, kuten Best-Inin Mirrin Murkinaan, ei käytetä myöskään säilöntäaineita – se säilyy raikkaana jääkaapissa, eikä parasta ennen -päivämäärä ole vuosien päässä valmistusajankohdasta. Ruoka on siis oikeasti tuoretta.
  4. Valitse kostea ruoka, sillä kissat keskimäärin saavat päivittäin liian vähän nestettä, mikä altistaa ne virtsaongelmille ja munuaiskiville. Tuoreruoasta kissa saa sopivasti nestettä.
  5. Tarjoa mahdollisimman tuoretta ruokaa. Se maittaa parhaiten, ja siinä ovat jäljellä raaka-aineiden vitamiinit.

Kuinka usein kissaa pitäisi ruokkia? Entä annoskoot?

Moni pitää kissalle jatkuvasti tarjolla ruokaa. Näin tulee helposti toimittua varsinkin silloin, jos kissa vaikuttaa nirsolta. Jatkuvassa tarjoilussa on kuitenkin haasteensa: kostea ruoka ehtii pilaantua huoneenlämpöisessä ruokakupissa, ja moni lemmikki kehittää itselleen ajan mittaan paino-ongelman – siltikin vaikka vaikuttaisi näennäisesti valikoivalta.

Jos kissan paino pysyy aisoissa, ei jatkuvaa tarjoilua ole välttämättä tarpeen lopettaa, kunhan varmistaa, että syömättä jäänyt märkäruoka tai tuoreruoka vaihdetaan 2–3 kertaa vuorokaudessa tuoreeseen. Jos taas lemmikki alkaa menettää muotojaan, kannattaa siirtyä suosiolla ruoka-aikoihin. Kaksi tai kolme kattausta on useimmille aikuisille kissoille sopiva tarjoilutahti.

Kissan tarvitsema energiamäärä on ihmiseen suhteutettuna ällistyttävän pieni, ja moni tuore kissanomistaja ahdistuu turhaan siitä, että lemmikki syö yhdellä ruokailukerralla niukan oloisesti. Kokonaismäärään vaikuttavat kissan aktiivisuus, rotu ja elämäntilanne – sekä ruoan laatu. Huonolaatuisella ruoalla elävällä kissalla voi olla koko ajan nälkä, vaikka elopainoa olisi kertynyt muhkeampi määrä.

Mistä tietää, että kissa voi hyvin ja ruoka sopii?

Seuraa kakkaa.

Sisäkissojen omistajilla on tähän aitiopaikka päivittäisten laatikonputsausten muodossa. Tarkkaile ainakin näitä:

  • Haju. Eihän se kakka koskaan ruusulta tuoksu, mutta hyvälaatuista ravintoa saavan kissan pökäleet eivät pökerrytä löyhkällään.
  • Koostumus. Ulosteen pitäisi pysyä hiekalla muodossaan, muuten se on liian löysää. Toisaalta kovin kuivan oloiset pienet kikkareet voivat viestiä siitä, ettei kissa saa riittävästi nestettä.
  • Koko. Kun ruoka imeytyy hyvin – eli sisältää runsaasti lihaa – pötköt pysyvät siroina.

Seuraa turkkia.

Kulahtanut turkki voi olla viesti ravinnon saannin tai imeytymisen ongelmista. On mahdollista, ettei lemmikki saa ruoasta kaikkea tarvitsemaansa, tai esim. imeytymistä heikentävää viljaa on ruoassa liikaa.

Seuraa kehoa ja aktiivisuutta.

Sopivasti ruokittu lemmikki on jäntevä, lihaksikas ja elinvoimainen. Sillä riittää intoa puuhasteluun, silmät ovat kirkkaat, korvat siistit, eikä turhia kutinoitakaan esiinny.

 

Lisää luettavaa kissojen ruokinnasta:

Ylipainoisen kissan painonhallinta

Ei maitoa kissalle

Suomen Kissaliiton Kissanomistajan opas

Tutustu Best-In tuotteisiin: